Biisisukellus: Osmo Ikonen - Virta

Tehdään seuraava biisisukellus Osmo Ikosen hienoon, upeita vertauskuvia sisältävään kappaleeseen nimeltä "Virta".

Pohjustuksena; kävin kuuntelemassa Osmoa livenä viime vuonna, kun hän oli kiertueella, joka oli muistaakseni nimetty Ruskakiertueeksi. Ennen ensimmäisen biisin aloitusta, hän kertoi omin sanoin, että tämä kappale kuvastaa hänen tunteitaan musiikista. Kuinka musiikki on kuin virta. Kuulin tämän kappaleen ensimmäistä kertaa, ja se oli upeaa. Kyyneleet silmissä kuuntelin Osmon väkevää tulkintaa näistä tunteista, mihin samaistuin tosi kovasti. Ja nyt haluan sanoittaa tämän kappaleen herättämät tunteet minussa.

"Juoksee virta mun vierellä.
Aina siinä se ollut on."

Musiikki kulkee vakaasti rinnalla kuten virta, joka ei koskaan pysähdy. Musiikki on ollut läsnä elämässä aina, ja siinä se pysyy.

"Joskus kyytiinsä kaappaa,
vie mukanaan,
pinnan alle ja pyörteisiin."

Musiikki joskus nappaa mukaansa tosi voimakkaasti ja yllättäen, ja saattaa viedä syvälle tunteisiin ja kokemuksiin. Tää kuvaa sitä, kuinka musiikki voi koskettaa tosi syvältä.

"Juoksee virta mun vierellä.
Koskaan muutu ei suunta sen.
Kohti merta se johtaa,
sen kun se kohtaa,
saa vihdoin hengähtää."

Virran kaltaisesti, musiikki vie jatkuvasti eteenpäin, kohti jotain päämäärää. Itselle tämän merkitys korostuu niin, että musiikki jatkuvasti vetää itseä kohti urapolkua, joka tuntuu ajatuksena niin oikealta, että sinne kun pääsee, voi hengähtää, kun on vihdoin kotona.

"Luotan, mä siihen aina luotan.
Mun täytyy uskaltaa,
sinne virtaan sukeltaa."

Luottamus musiikin voimaan ja sen virtaan, se kantaa aina. Viimeisissä lauseissa kannustetaan itseään sukeltamaan virtaan. Täytyy uskaltaa antautua musiikille, ja antaa sen viedä mukanaan. Täytyy myös luottaa ja uskoa omiin kykyihin, ja rohkaistua menemään virran mukaan sinne, minne se kuljettaa.

Alun instrumentaalinen pätkä alkaa pienestä hiljaisesta äänestä, joka pikkuhiljaa koko ajan voimistuu ja rakentuu monikerroksiseksi, kunnes ennen laulun alkamista musiikista tulee olo, kuin olisi perillä. Ehkä siellä merellä, mihin se virta kuljettaa. Melodian kulku ja instrumenttien käyttö tekee musiikista tosi tasaisen virtaavaa, ja kun sulkee silmänsä, voi nähdä pienestä joesta lähteneen kevyen veden virran voimistuvan musiikin mukana kuohuvaksi koskeksi, joka kuitenkin tuo turvallisesti kotiin.
Osmon tulkinta on täynnä tunnetta. Dynamiikan vaihtelulla tuodaan tekstin kanssa just oikeisiin kohtiin sopivaa tunnelatausta. Kappaleen lopussa viimeinen voimakkaasti laulettu kertaus luottamuksesta ja virtaan sukeltamisesta, korostaa musiikin voimaa, luottoa siihen ja uskallusta antautua virtaan.

Tässä on mun tulkintani tästä kappaleesta. Jollekin virta voi kuvastaa jotain muuta, kuin musiikkia. Elämäkin on omanlaisensa virta, joka heittelee meitä välillä sinne tänne, mutta jatkuvasti virtaa kuitenkin eteenpäin.
"Virta" on todella monitasoinen, rikas ja tekstuurinen kappale, jossa jokainen vivahde ja yksityiskohta tukee biisin sanomaa ja tunteita.


Uskalletaan kaikki sukeltaa sinne virtaan, mitä se kullekin ikinä merkitseekään. ❤

Kuva luotu tekoälyn avulla kuvaillen biisin tunnelmaa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen julkinen esiintyminen

Häpeä omasta unelmasta

Biisisukellus: Vesala - Sinuun minä jään