Biisisukellus: Vesala - Sinuun minä jään

Ajattelin, että olisi kiva syventyä ja uppoutua pohtimaan eri biisien tarinoita, lyriikoita ja muita yksityiskohtia. Haluan aloittaa Vesalan "Sinuun minä jään" biisillä, koska tämä on itselle vielä suhteellisen tuore tuttavuus, vaikka uusi biisi ei olekaan. Ensikuulemasta ihastuin tähän kappaleeseen, sen melodiaan ja runolliseen tekstiin. Sukelletaanpas sisään biisiin.

"Koivun huminaa kuulen,
kun toukokuussa nurmella makaan.
Jokaisen kevätlaulun osaan ulkoa.
Ja yksin laulan kotiinpäin kun kuljen."

Biisin alussa on ihana tunnelma; on lämmin kevät, tuuli humisee puissa ja voi vain kuvitella lintujen laulun ja nurmen tuoksun. Tykkään tosi paljon tästä kuvailevasta tekstistä, koska se saa lähes itse tuntemaan tuulen kasvoilla ja ruohon kutittavan ihoa. Tekstistä aistii, että laulun henkilöllä on hyvä fiilis. 

"Milloin huomasin?
Sä tartuit käteen, jota tuskin ojensin.
Ja pian toinen siinä vierellä makaa,
etsii sitä samaa pientä neliapilaa.
Sen antaa lyhyt kesä."

Sitten aivan odottamatta elämään saapuu joku erityinen henkilö, joka selkeästi etsii elämässä samoja asioita. Symbolisesti se kuvaillaan biisissä neliapilana, joka edustaa onnea.

"Sinuun minä jään.
Me pilvien patsaita vain jäljennetään,
mutta ne muuttuu katoaa niin nopeaan
ja piirustukset jäävät kesken.
Niin kuin mekin ilmaan piirrytään."

Tässä on tosi kaunista kielikuvilla leikittelyä. Pilvet on kauniita patsaita, mutta ohimeneviä. Se kuvastaa katoavaisuutta, ja keskeneräiset piirustukset tulkitsen elämän ja ihmisten keskeneräisyytenä. Viimeinen lause nitoo nuo edelliset mielestäni kokoon; me ihmisetkin ollaan kuin pilvet, ollaan täällä hetken vain, kunnes kadotaan. Kuten ilmaan piirrettävät kuvat. Ja myös toisaalta, tuosta lauseesta jää tunne, että kuinka me kadotessamme kuitenkin jäädään muistona muiden elämään, kuin piirros. Todella monisyinen säe.

"Sinuun minä jään,
kun kevät lauluja ei lauleta enää.
Sitten kun kuivuneet on juhlaseppeleet.
Pöydät on siivottu ja vieraat menneet."

Tästä saan tunteen, kuinka rakkaus edelleen pysyy, vaikka asiat ja tilanteet muuttuu. Kesäkin on jo vaihtunut syksyyn, juhlat ja ilakointi on ohi. Edelleen rakkaus pysyy. Tästä itselle tulee synkempi fiilis, asiat ei ole ehkä muuttuneet hyvällä tavalla.

"Koetan kiiruhtaa.
Pilvien patsaat jälleen muuttaa muotoaan.
On vielä hoitamatta monta asiaa,
mutta miksi en voi muistaa ainoatakaan."

Taas elämässä tapahtuu muutoksia, joiden perässä ei oikein pysy. Pitäisi pystyä moneen asiaan yhtäaikaa, muttei ehkä ole rahkeita ja kykyä keskittyä kaikkeen siihen juuri nyt.

"Sä teitkin maailmasta kauniimman elää.
Nään taivaalla, kun putoo tähti pimeään.
Jos mekin kerran täältä samoin kadotaan,
kuin tähdenlennot avaruuteen.
Sinua en aio unohtaa.
Sinuun minä jään
Sinuun minä jään"

Kertoja tuntuu menettäneen rakkaansa, koska puhuu hänestä menneessä muodossa. Ja kun näkee tähdenlennon taivaalla, pohtii, kadotaanko mekin samalla tavalla. Tässä tulee sama olo hetkellisyydestä ja katoavaisuudesta, mitä pilvi-vertauskuvissakin, tähdenlennot näkyy hetken vain, kunnes ne katoaa näkymättömiin. Näissä riveissä on kuitenkin jo lohtua ja toivoa. Ja ne kuvastaa sitä, että rakkaus on pysyvää, ja kuinka se tekee elämästä kauniimpaa. Vaikka läheiset siirtyvät ajasta ikuisuuteen, rakkaus ja muistot pysyy.

Nämä sanoitukset on samaan aikaan niin raastavan täynnä kipeää tunnetta, ikävää ja menetyksen tuskaa, mutta samalla kauneutta syvästä yhteydestä ja rakkaudesta toista ihmistä kohtaan. Toisaalta tämä biisi on myös muistutus siitä, kuinka elämä on katoavaista ja on hyvä muistaa nauttia jokaisesta hetkestä.

Eikä pelkästään teksti, vaan myös Paulan koskettava ja herkkä tulkinta siitä, tekee tästä niin mahdottoman upean kappaleen. Isossa osassa tunteen välittämistä on myös instrumentit ja melodia, joka alun hennosta pianosta kasvaa ja rakentuu voimakkaammaksi. Jousisoittimet tulee mukaan tuomaan lisää tunnetta, kun taas loppua kohden päästään siihen hiljaiseen ja rauhalliseen pianoon. Paulan viimeiset, melkein kuiskaten lauletut lainit jättää haikean, mutta kuitenkin lohdullisen olon.


Tässä on
mun tulkinta tästä kappaleesta, mutta tulkintoja on yhtä monta, kuin meitä kuuntelijoitakin. YouTubesta löysin videon, missä tätä laulettiin hääparille kirkossa. Tämähän nimenomaan kertoo syvästä rakkaudesta ja elämän pituisesta siteestä toiseen.

Kaiken kaikkiaan "Sinuun minä jään" on tosi monitasoinen, kaunis, koskettava ja runollinen kappale.

Kuva luotu AI-kuvageneraattorilla kuvaillen biisin alun tunnemaisemaa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen julkinen esiintyminen

Häpeä omasta unelmasta